Joulukalenterin metsästystä lokakuussa!

Ne, jotka tuntevat mut, niin tietävät, että mä rakastan joulua, mutta… En juurikaan halua puhua siitä ennen marraskuuta ja mieluummin vasta joulukuun alussa. Toiset puhuu jo lokakuussa joulutontuista, niin minä suostun puhumaan vaan esimerkiksi navettatontuista tai saunatontuista, siis ennen sitä joulukuun alkua. Toki myönnän sen, että mun elämään on viimeisten parin vuoden aikana tullut sellaisia ihania ihmisiä, jotka on saaneet mut vähän joustamaan tästä periaatteestani.

No, tänä vuonna kaikki on kuitenkin ollut taas toisin niin tämän kuin monen muunkin asian suhteen. Kävin muutama viikko sitten kaupassa. Käyn nykyään kaupassa vain kaksi kertaa viikossa ja silloinkin hyvin myöhään illalla. Tämä on hyvä aika siinä mielessä, että silloin siellä pystyy hyvin pitää turvavälit, kun ihmisiä on vähän liikenteessä.

Kävin siis tuttuun tapaan lauantai-iltana kaupassa noin kello 22.00. Tulin kotiin ja sujahdin somen maailmaan. Silmiini iski uutinen suolaisesta joulukalenterista. SIPSIjoulukalenterista. Ensimmäiseksi ajattelin erästä ihanaa ystävääni, joka on ehkä pahin sipsinpopsijahiiri ikinä! Laitoin hänelle tuon linkin aiheesta ja arvasin, ei, pikemminkin tiesin, että vastaus tulee olemaan se, että tällainen on pakko, siis AIVAN PAKKO saada. Ja totta kai halusin sellaisen itsellenikin, onhan se uusi juttu tässä maassa ja sipsit maistuvat makeita herkkuja huomattavasti paremmin itsellenikin. 

It’s Taffel time! Himoitut Taffelin sipsijoulukalenterit syksyisellä nurmikolla.

No, totta kai harmitti, että olin juuri kotiutunut sieltä kaupasta, sillä jos olisin nähnyt tämän uutisen aikaisemmin kuin klo 23.35, niin olisin ehdottomasti katsonut, olisiko näitä kalentereita ollut siellä kaupassa. Ja myöhemmin kävi ilmi, että niitä todellakin tuolloin olisi sieltä löytynyt. Sen jälkeen tilanne olikin sitten jo aivan toinen.

Kuka nyt lokakuussa joulukalenteria ostaisi?

Sovimme tämän sipsinpopsijaystäväni kanssa, että se, joka löytää näitä kalentereita jostain, ostaa sellaisen sitten molemmille. Totta kai, reilu peli! Tämä tehtävä vaikutti tässä kohtaa vielä ihan helpolta ja olin varma, että seuraavalla viikolla meillä olisi tällaiset kalenterit. En olisi voinut muuten olla enää yhtään enempää väärässä. Tehtävä osoittautui todella haastavaksi ja miltein mahdottomaksi. Seuraavalla viikolla soitin joka ikiseen lähellä olevaan kauppaan ja vähän kauemmaskin ja aina vastaus oli, että valitettavasti ne ovat niin suosittuja, että ne viedään käsistä. Muutamasta kaupasta minulle naureskeltiin, että eihän kukaan nyt osta joulukalenteria vielä lokakuussa! Ajattelin, että no, ei niin, ei tietenkään osta. Aivan hullua touhuahan sellainen olisi!

Nooo, sitten minulle sanottiin, että niitä tulee seuraavana keskiviikkona, mutta ovat niin suosittuja, että saattavat tulla nollasaldona kaupalle. Mitä ikinä se sitten tarkoittikaan, niin sen tiedän, ettei se luvannut hyvää tämän metsästystehtävän suhteen. Silti minua kehotettiin soittamaan uudelleen keskiviikko-aamuna heti kello 8.00 ja tiedustelemaan tilannetta uudestaan. Tässä kohtaa mentiin tiistaissa ja olin itsekin puhunut koko päivän siitä, että olisi keskiviikko. Tiistaina tämä sipsejä rakastava ystäväni laittoi minulle viestiä, että jaksanko metsästää tänään kalentereita. Hetken tuumattuani asiaa vastasin, että kultaseni, tänään on tiistai, menen kauppaan keskiviikkona. Olimme molemmat sekaisin päivistä. No, kerroin kyllä kalenterissani lukevan keskiviikon kohdalla metsästyspäivä.

Metsästysalue laajenee Varsinais-Suomesta
Päijät-Hämeen kautta Savoon

Tein työtä käskettyä ja olin heti kärppänä keskiviikkoaamuna tekemässä jälleen soittokierrostani ja sain pettyä. Oli kuulemma toimitusvaikeuksia. Voin kertoa, että vaikka osasin odottaa tätä pettymystä, niin siitä huolimatta se tuntui pahalta. Kuitenkin toivoin aika suuresti, että saisin laittaa ystävälleni viestiä, että meillä on kalenterit. Nielin pettymykseni ja ilmoitin ettei kalentereita ole missään ja, että metsästys jatkuu. Tiesin, että veljeni oli lähdössä Päijät-hämeen suuntaan ja vannotin häntä pitämään silmänsä auki, sillä tarvitsen kaksi Taffelin sipsijoulukalenteria. Ihan oikeasti tarvitsen! Hän naureskeli, mutta huomasin kuitenkin hänen huomanneen minun olevan tosissani tämän asian suhteen ja hän lupasi pitää silmänsä auki.

Viikonlopun koittaessa huomasin jo jollain tasolla luovuttaneeni. En jaksanut enää stressata asian suhteen ja olin jo valmis lopullisesti nielemään karvaan tappioni. Tätä tunnetta ei ihan kamalasti helpottanut ystävältäni saamani viesti, jossa kerrottiin hänen saaneen sellaisen kalenterin. Nielin tappioni. Olin onnellinen ystäväni puolesta, mutta totta kai minua harmitti ja vietävästi harmittikin! Ystäväni vanhemmat olivat löytäneet sellaisen kalenterin KUOPIOSTA. Niitä oli ollut tasan yksi siellä, mutta hänen vanhempansa olivat luvanneet yrittää etsiä vielä minullekin sellaista. Olin kiitollinen ajatuksesta ja ilmoitin veljelleni, että enää ei tarvita kuin yksi kalenteri. Sain vastaukseksi, ettei niitä ollut missään näkynyt.

Luovutin. Tai nyt myöhemmin olen huomannut, että selkeästi luovutin asian suhteen. Menin seuraavana maanantaina töihin ja olin päättänyt käydä poikkeuksellisesti kaupassa päivällä töiden jälkeen, sillä oli pakko asioida Ruohonjuuressa ja se ei ole auki myöhään illalla. Ruohonjuuri sijaitsee meillä isossa ostoskeskuksessa, jossa sijaitsee myös Prisma, jota käytän yleensä ruokakauppana. Mietin matkalla, että pitäisi varmaan käydä Prismassakin, mutta hylkäsin idean. Menin suoraan ovesta, josta pääsee Ruohonjuureen ja hoidin ostokseni ja lähdin kohti kotia.

Nopeat syö hitaat!

Pysähdyimme matkalla hoitamaan yhden asian ja jäin autoon, avasin Instagramin ja ensimmäisenä silmiini iski Prismamme päivitys, jossa kerrottiin, että lavallinen kalentereita oli saapunut ja nopeet syö hitaat! Katsoin postauksen tekoajan: 5 tuntia sitten! Suustani pääsi v:llä alkava kirosana. Samalla etsin kuumeisesti Prisman puhelinnumeron ja painoin vihreää luuria, valmistautuen saamaan tiedon siitä, että olin jälleen liian myöhään liikenteessä.

Seitsemän Prismassa jäljellä ollutta Taffelin sipsijoulukalenteria.

Infosta minut yhdistettiin kaupan puolelle henkilölle, joka näkisi kalenteritilanteen. Tämä minua iloisesti palvellut ihminen pyysi minua odottamaan hetken, kun hän tiedusteli radiopuhelimellaan kalentereiden saldoa. Piinaavat sekunnit kuluivat todella hitaasti.  Kuulin koko ajan kuinka kaksi myyjää keskustelivat keskenään ”Ihan hetki, kävelen katsomaan…” Sydämeni jätti muutaman lyönnin väliin, sillä toivoin niin paljon, että niitä olisi siellä, samalla pelkäsin ettei niitä todellakaan enää ole. ”On niitä täällä vielä.”, kuului radiopuhelimesta. Toinen myyjä kysyi vielä tarkentavan kysymyksen, että montako niitä siellä on. Vastaus oli: seitsemän kappaletta. ”JES”, huudahdin mielessäni tai niin luulin, oikeasti huudahdin niin puhelimeen. 😀  Myyjää nauratti ja ylläri, niin minuakin. Kysyin varovasti, että voisiko hän varata minulle yhden kalenterin ja hän lupasi kiikuttaa sen nimelläni varustettuna info-pisteeseen. Kiitin miljoonaan kertaan, sillä ihan oikeasti tulin todella iloiseksi tästä.

Naputin sipsinpopsijaystävälleni viestin, käyttäen caps lockia: SAIN SELLAISEN KALENTERIN! ja sydänsilmäinen kissa –emoji vielä kaupanpäälle. Samalla laitoin veljelleni viestin, että nyt voi etsinnät lopettaa sillä kalenteri on kotiutettu! Hän vastasi minulle, että hyvä homma, koska Lahden suunnalla oli ollut vain hintalaput jäljellä.

Ajoimme takaisin kauppakeskukseen. Samalla muistin, että eräs toinen ystäväni oli myös halunnut tällaisen kalenterin. Soitin hänelle. Kysyin lyhyesti ja todella nopeasti puhuen, että haluaako ystäväni sen sipsikalenterin. Vastaus oli vähän hämmentynyt ”jooo…” ja sen kuultuani lisäsin edelleen nopeasti puhuen, että olen nyt matkalla Prismaan ja minulla on siellä oma kalenteri varattuna. Lisäsin vielä, että voin juosta sisälle kauppaan katsomaan, että onko niitä siellä vielä ja ostan sen hänellekin JOS niitä on vielä. Ystävälleni tuli yllätyksenä, se ettei niitä enää ole missään. Kerroin, että  ne ovat tästä maasta loppu ja niissä on toimitusvaikeuksia ja kaikkea ja kaikki haluavat sellaisen tällä hetkellä. Lupasin ilmoittaa ystävälleni, miten käy. Olin siis pitänyt suuni visusti supussa tästä metsästysoperaatiostani, sillä tiesin niiden olevan niin haluttua kamaa etten halunnut riskeerata mitään, edes lähipiirin kanssa.

Juoksuaskeleet vs. itsehillintä

 No, matka kauppakeskukseen ja tämä puhelu vei yhteensä noin viisi minuuttia. Auto parkkiin, akka ulos autosta ja juoksuaskelin kohti sisäänkäyntiä. Sitten jarrutin hieman ja kauppaan päästyäni ja astelin lunkisti, mutta rivakasti kohti osastoa, jossa kalentereiden pitäisi olla. Nähdessäni kalenterit meinasin jälleen juosta, mutta… Hei, kuka nyt juoksee joulukalenterien takia, ei kukaan! Nappasin kuvan kalentereista ja otin yhden salkun mukaani ja kävelin kassalle. Samalla virnuillen todella typerästi. Suuntasin kohti info-pistettä ja menin noutamaan oman kalenterini. Tämä ihastuttava myyjä tiskin takana kertoi vastanneensa minun puheluuni ja kävi noutamassa kalenterini ja ojensi sen minulle. MIKÄ TUNNE! Siis en osaa sitä sanoin kuvailla.

Noloa saada kiksit jostain kalenterista, mutta samalla olin onnellinen siitä, että nyt minulla ja kahdella ystävälläni kaikilla meillä olisi haluamansa kalenterit. Juttelin asiakaspalvelijan kanssa ja hän sanoi minulle, että lavallinen kalentereita oli tullut noin klo 9.00 ja ennen lounasta yli puolet kalentereista oli myyty. Kauppa kävi koko ajan. Kerroin metsästysoperaatiosta tälle asiakaspalvelijalle ja hän oli silminnähden onnellinen puolestani ja sanoi, että olen ihana, kun ajattelin myös ystävääni. Nappasin nuo pienten matkalaukkujen muotoiset kalenterisalkut käsiini ja lähdin kävelemään kohti autoa. Samalla tunsin, kuinka se typerä virnistys levisi entistä vahvemmin kasvoilleni. Tämä taistelu oli nyt voitettu. 😀

Parkkihallissa huomasin parin ihmisen tuijottavan minua ja käsissä olleita kalentereita. Sen jälkeen toinen kiihdytti tahtiaan, oletan, että kyse oli myös kalenterin metsästäjästä. Mielessäni toivotin onnea hänenkin urakalleen.

Uusiokäyttöä ja naamiointia

Sanomalehdillä naamioitu Taffelin sipsijoulukalenteri.

Päästessäni kotiin soitin ystävälleni ja lupasin toimittaa hänen kalenterinsa mahdollisimman pian hänelle. Tässä kohtaa ystäväni vasta kysyi, että kuinka monta miljoonaa kalenteri mahtoi maksaa? Vastasin, että noin kaksikymmentäviisi euroa. Hän oletti sen olleen jopa kalliimpi, mutta lupasi maksaa kalenterin minulle. Hänellä on lapsia ja olin heti huolissani siitä, että hän ei saisi itse nauttia kalenterin sisällöstä. Niinpä keksin tavan naamioida kalenterin ihan joksikin muuksi. Samalla hyötykäytin sanomalehteä. Naamiointi meni läpi, sillä, kun kiikutin kalenterin ystäväni autoon ei hänen lapsensa kiinnittäneet mitään huomiota tähän salkkuun. Huudahdin vielä, että täältä tulee tilaamasi sanomalehtilähetys! Mitäpä sitä ei ystäviensä puolesta tekisi?

Ja tämä tarina oli muuten tosi!

It’s ((almost)) Taffel time!

Huh, kiitos vaan Taffel Suomi! Vieläkin hengästyttää tämän metsästyskokemuksen ajatteleminen. 😀

Nyt saan sitten odotella vielä kuukauden, jotta pääsen availemaan kalenterin luukkuja, joita on muuten 31! Itsehän en ole lukenut mitään mediassa olleita juttuja kalenterin sisällöstä, sillä haluan kaiken tulevan yllätyksenä itselleni. Palataan siis tämän kalenterin pariin lähempänä vuoden loppua. Jos kalenterin ravintoarvot tms. kiinnostaa, niin niihin voi tutustua täällä. Herkkuhetkissä ei toki kaloreita kannata ajatella tai menee maku koko herkuttalusta, mutta aina voi vilkaista lisätietoja.

Tässä olen minä onnellinen Taffelin sipsijoulukalenterin omistaja.

Onko tämä sipsijoulukalenteri ollut sunkin hankintalistalla? Tästä tuli meinaan heti kerralla aika hitti!

2 kommenttia artikkeliin “Joulukalenterin metsästystä lokakuussa!

  1. Tätä postausta sai lukea miltei henkeä pidätellen. Mahtavaa että loppujen lopuksi löysit kalenterin! Itse olen yrittänyt vilkuilla kalenteria ruokakaupoista, mutta missään ei ole näkynyt. Tällä viikolla eräässä FB-ryhmässä oli keskustelua Taffelin kalentereista ja joku oli linkannut verkkokaupan, jossa kalentereita oli myynnissä. Sieltä tilasin omani, mutta tänään kun vilkaisin, niin kalenterit oli jo myyty loppuun. Onneksi tein tilauksen heti. Nyt ei muuta kuin odottelemaan joulukuun ensimmäistä päivää 🙂

    1. Moikka! (:
      Et ole ainut, joka on sanonut, että tätä sai lukea henkeä pidätellen. Voin myöntää, että tätä kirjoittaessa vähän ehkä jopa hengästyin, kun kävin uudelleen läpi tuon parin viikon metsästysprojektin. 😀 Kuulin myös tuosta verkkokaupasta, mutta en uskaltanut luottaa siihen, että sen saisi sieltä, joten oli pakko vaan jahdata tätä. Tän suosio tais päästä yllättämään ihan jokaisen. Ihanaa, että sait myös itsellesi tän kalenterin. <3 Vielä pitää tovi malttaa, että päästään kurkkimaan, mitä luukuista löytyy. Ihanaa joulukuun ensimmäisen päivän ja joulun odotusta. (:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *